Peliteollisuus elää murroksen aikaa. Pelien graafisen tason ja tuotantokustannusten noustessa halpojen pikkupelien määrä on lähtenyt kasvuun. Suuret pelijulkaisijat ovat vielä varsin keskittyneitä suurien budjettien peleihin, kun taas underground-henkinen joukko pieniä julkaisijoita yrittää etsiä seuraavaa kulttihittiä. Suurimmat sijoitetun pääoman tuottoasteet löytynevät nykyään halvoista pikkupeleistä innovativiisella sydämellä. On ainakin vaikea kuvitella muuta kun katsoo Nintendon Brain Training ja Wario Ware -pelien menestystä suhteessa isompien budjettien peleihin.
Suurista pelijulkaisijoista juuri Nintendo on herännyt muutokseen ensimmäisenä. Voidaan toisaalta väittää, että Nintendo on se, joka on muutoksen ylipäänsä tuonut. Eritoten Japanissa pelilistoja dominoivat uudenlaiset pelit, kun taas esim. Virtua Fighterin kaltaisten pelien myyntimäärät ovat laskeneet aiemmista osistaan. Kun Nintendo on ainoa pelijulkaisija, joka tietää markkinoiden tilanteen, ei olekaan yllätys, että sen pelit ovat viikosta viikkoon valloittaneet myyntilistat. Uusimman Japanin myyntilistan mukaan TOP40-peleistä 33 oli Nintendon konsoleille ja Nintendon itsensä tekemiä pelejä oli 21 kpl.
Yksi esimerkki uudistuneista pelimarkkinoista on Wiin menestys. Wii Sportsin vauhdittamana hype ja mediahuomio Wiitä kohtaan on ollut valtava. Wiin vauhdikas myynti on saanut monet pelijulkaisijat tarkastamaan tukistrategiaansa uusia konsoleita kohtaan. Muiden joukossa esimerkiksi EA ilmoitti jokin aikaa sitten lisäävänsä panostustaan Wiille.
Varsinaisten pikkupelien suosiota ovat lisänneet uudet jakelukanavat. Internet on mahdollistanut tietokonepuolella jo pitkään ideapelien menestyksen. Tällainen on esimerkiksi LineRider, jota kaikki eivät edes luokittelisi peliksi. Xbox 360:n yksi puheen aihe on ollut Geometry Wars ja PS3:lla hypeä on tuonut Flow. Kaikkia näitä pelejä yhdistää se, että niihin on helppo tarttua käsiksi ja niitä voi pelata hetken kerrallaan pitkän aikaa. Niiden perusidea on siis siinä, mistä pelaaminen on lähtenyt liikkeelle.
Uusista graafisesti näyttävistä peleistä huolimatta yksikään peli ei ole vuosiin saanut sellaista suosiota kuin Tetris ja Pacman aikoinaan. Tasoa hieman laskettaessa peliklassikoihin pääsevät myös Mario ja Tomb Rider, mutta niidenkin ensilanseerauksesta on jo kosolti aikaa. Tällä hetkellä ainoastaan Wii Sportsilla on mahdollisuus liittyä tuohon seuraan, mutta sillekin työ on valtava.
Massiiviset pelit eivät ole kuitenkaan kuolemassa sukupuutton, mutta niiden rinnalle on nousemassa pienemmän budjetin pelejä, jotka tekevät rahaa ja vähentävät pelijulkaisijoiden riskejä. Hardcore-pelaajat ostavat jatkossakin Warcraftinsa ja Halonsa. En usko, että tämä joukko koskaan innostuu pienistä party-peleistä, mutta ei heidän tarvitsekaan. Tämä tarkoittaa kuitenkin sitä, että peliala on jakaantumassa kahteen osaan. Tällä hetkellä toista puolta johtaa Microsoft Xbox 360:llään ja toista puolta Nintendo Wiillään. Vaikka Wii osoittautuneekin tämän sukupolven suosituimmaksi pelikonsoliksi, seuraava Xboxkin jatkanee nykyisen linjoilla: pelejä tosipelaajille vanhalla ohjausmekanismilla. Näin siksi, koska tosipelaajat ovat niche, jossa muutama yritys voi harjoittaa kannattavaa liiketoimintaa jatkossakin.
Ei kategoriaa | 
Kirjoittaja: zelme 
